Syntyykö puun kaatuessa ääni, jos vastaanotin puuttuu, jos kukaan ei ole kuuntelemassa?
13 touko 2015

Syntyykö puun kaatuessa ääni, jos vastaanotin puuttuu, jos kukaan ei ole kuuntelemassa?

13 touko 2015

Aistit ovat ihmiselle ja muille eliöille elinehto maailmassa selviämiseen: suunnistamiseen, vaarojen välttämiseen, ravinnonhankintaan, lisääntymiseen…

Aistit välittävät tietoa paitsi ympäristöstä, myös kehon sisällä tapahtuvista muutoksista. Ne ovat tietoisuuden assistentteja, minäkuvan airuita.

Ihmisen perusaisteja ovat: näkö-, kuulo-, haju-, maku-, tunto-, tasapaino- ja sisätuntemusaisti. Tuntoaisti voidaan jakaa edelleen kosketus-, värinä-, lämpö-, kylmä-, kipu-, asento- ja paineaistiin. Ympäristömme tulvii erilaisia viestejä: valoa, ääniaaltoja, hajumolekyyleä, jotka aistinelimemme – kieli, nenä, silmät, korvat, iho – vastaanottavat.

Kullekin eläinlajille on kehittynyt juuri sille parhaiten sopiva aistinelimistö. Maan alla tai syvissä vesissä elävä eläin voi olla lähes sokea, mutta pärjää tehokkaan tuntoaistin avulla. Koirien hajureseptorien määrä on monikymmen kertainen ihmiseen verrattuna, mutta koirakin jää kakkoseksi yöperhoskoiraalle, joka voi aistia tuntosarvillaan jopa viiden kilometrin päässä olevan naaraan – yhden ainoan hajumolekyylin perusteella! Lepakot suunnistavat kaikuluotauksen avulla, kalat tuntevat veden välittämiä paineaaltoja kylkiviiva-aistin avulla. Entä aistivatko kasvit?

Moniin muihin eläimiin verrattuna ihmisen aistit eivät ole erityisen tehokkaita, mutta sormenpäiden tuntoherkkyyden ja sorminäppäryyden osalta pärjäämme hyvin.

Aistiminen on monimutkainen vyyhti fysiikkaa, anatomiaa, fysiologiaa, neurologiaa ja psykologiaa. Aistit voivat myös sekoittua, jolloin aistiärsyke aiheuttaa toisen aistin alaan kuuluvan aistimuksen. Ihminen saattaa esimerkiksi nähdä kuulemiaan säveliä väreinä tai tuntea äänteitä makuina. Tätä neurologista ilmiötä kutsutaan synestesiaksi. Kehitysvammaisilla on usein aisteihin liittyviä häiriöitä, esim. yliherkkyyksiä, tai aistien välittämä tieto ja sen tulkinta voi olla tavallisuudesta poikkeavaa. Myös sosiaaliset taidot ovat usein puutteelliset ja negatiivisten tunteiden käsittely vaikeaa. Voisiko Aistikylpy-koulutuksesta olla apua näihin ongelmiin? Sitä me Aistikylpy-prosessissa tutkimme.

Ps. Otsikon kysymys ei ole filosofinen. Se liittyy siihen miten ääni määritellään. Fysiologian näkökulmasta vastaus on ei. Syntyy vain ilman paineaalto.

Kommentoi
Lisää posteja
Kommentit
Kommentoi